Viime tammikuussa Helsingin Matkamessuilla eräs jäsenemme ehdotti Ágnesille, että miten olisi viinien maistelu- ja kylpylämatka Unkariin? Ja siitä se lähti!
AIKA: To 6.10. - Ma 10.10.2016
PAIKKA: Szekszárd Unkari
Puoli vuotta Ágnes (oppaamme) teki töitä suunnitellessaan tätä ”special for us” retkeä yhdessä Arjan ja Pirkon sekä Merjan kanssa yhteistyössä. Satoja puheluita puolin jos toisinkin ja varmasti saman verran
s-posteja. Mikään kun ei synny itsestään!
Todisteita siitä, että museoissakin kävimme.
Piparkakku- ja kynttilämuseo.
Mahtavia viiniköynnösmaisemia ja niitä oli todella paljon.
Ensimmäiseksi kävimme tutustumassa Feketen viinitilaan.
Oli myös sadonkorjuu aika juuri meneillään.
Tässä jo odotellaan viinin maistajaisten alkamista.
Aino, Pirkko ja Anne. Mr. Fekete, Agi ja viinitilan opas ja maistattaja.
Pakolliset juhlapuheet ennen maistiaisia. …ja tulihan niitä, aivan liikaakin.
”Odottavan aika on pitkä.”
Maritan ja Arin ja kitalaet jo naksaa.
Sitten vihdoinkin viinikellariin.
Opas, Arja, Samperi ja Saara.
Aina opas laittoi puoli lasia, eivätkä ne lasit edes olleet pieniä ☺
Hyviä ellei aivan loistavia olivat viinit!
Ja eikun uutta putkeen. Viinien maistelu sujui meiltä suurella ammattitaidolla.
Pirkko ja Ágnes.
Ensin maistoimme kolmea valkoviiniä ja sitten neljää punaviiniä, huh huh.
Pirkko ja Aino, kippis ja kulaus.
Samperi, Marita, Ari, Anne ja Riitta.
Saara, Arja ja Samperi. Kyllä ammattimies on ammattimies ja tässä tapauksessa ovat naisetkin. Otetaan taas!
Marita pääsi henkilökohtaisesti nauttimaan Arjan ihanasta vieraanvaraisuudesta. Ja aurinko paistoi myös heidän kasvoilleen ja kasvoiltaan. Oli muuten todella hyvää shampoota, sanoi Marita.
Illalla oli hieno auringonlasku.
Aino poseeraamassa.
Kaupungin kävelykatuun tutustumassa.
Välillä piti syödäkin ja maistella paikallisia oluita.
Ok ok, oluttakin vähän ja välillä sekä vähän väliä otettiin. Kuvassa ovat Ari ja Seppo.
Ja Palinkaakin maisteltiin, huh huh.
☺
Marita, Santeri (Samperi), Saara ja Ágnes.
Mistähän nuo tyhjät lasit ovat tulleet?
Matkamme hintaan kuuluivat aamiaiset ja illalliset. Päivällä söimme vain hyvin kevyesti, koska illalliset olivat todella runsaat.
Ruoat olivat todella hyviä ja edullisia paikallisissa ravintoloissa. Keski-Eurooppalaiseen tapaan, tämäkin oli todella loistava perheravintola.
Paula, Arja, Marita ja Ágnes lounaalla.
Marita ja Reijo hienossa kuvassa.
Toripäivä. Marita, Paula ja Seppo.
Ari ja Arja. Torin 2. kerroksessa.
Aino nauttimassa kevyttä ja pientä lounasta.
Marita, Ari, Arja, Pirkko ja Aino.
Paula, Arja, Saara ja Samperi.
Torilla oli vaikka mitä tarjolla ja ne hinnat olivat todella edullisia!
Arja, Samperi, Saara ja Ágnes.
Ari ja Arja tauolla, kun Arja halusi mustaa makkaraa eli sitä löytyy muualtakin kuin Tampereelta.
Juustokauppaa tekemässä Paula, Arja, Saara ja Samperi.
Paljon olisi ollut hankittavaa, mutta matkatavaroihin ei kaikkea olisi mahtunut.
Vähän makkaraa kuitenkin.
Hieman jälleen kulttuuria Szekszárdissa.
Jälleen ollaan museossa, viinitarha-museo.
Palinkaa taas, aina välillä.
Yhteiskuva 1
Yhteiskuva 2
Vasemmalla on museon mukava opas.
Hahahahahahaaaaa ☺ Että tämän näköinen opas meillä matkalla oli. Ja tulee muuten olemaan jatkossakin.
Tarkkana kuin porkkana kuuntelimme kaiken mitä opas meille kertoi.
Museotavaraa.
Museokellarissa Reijo ja Ari.
☺
Ihana Pirkko ja Ari lähdössä illan rientoihin. Vuorossa Fritzin viinitila ja se olikin paljon suurempi kuin aikaisempi Feketen tila.
Iloinen seurue matkalla maisteluihin.
”Hieman” maisteltavaa meille.
Egészségére eli kippis!
Aino nauttii ja ihmettelee,
Orkesteri olikin Ágnesin tilaama ja vain meitä varten!
Hienoa mustalaismusiikkia.
Aivan mahtavat tilat järjestää mitä vaan.
Paikallinen pastori ja Reijo.
Huh, olihan viinikellari, eivätkä maistiaisviinit muuten loppuneet.
Reijo kuvaamassa orkesteria.
Tanssiakin kellarissa sai.
He soittivat koko viinitilalla olemisemme ajan, pieniä taukoja lukuun ottamatta.
Sitä unkarilaista mustalaismusiikkia, tietenkin.
Ettei totuus vain unohtuisi.
Oli muuten uskomaton tunnelma.
Ruokaa odotellessa kaikki me olimme lähes hiiren hiljaa, mutta odotapas vain. 
Arja ja Paula ja tunnelma repesi.
Kyllä kohta lähtee!
Ja lähtihän se siitä ja kohta jo tanssittiin.
☺
Tässä on Arja Järvisen omaa viinitilaa.
Arja järjesti meille aivan unohtumattoman viimeisen illan siellä. En voi enempää juhlista kertoa, kun olen jo kaiken unohtanut. Saattaa niillä muutamilla viinilasillisilla olla hieman osuutta asiaan. Siis on Arjan vika! Hahahahaaa.
Viinitilan hoitajan vaimo.
Arjan oma hieno viinikellari, jossa maistoimme tilan omaa viiniä, kuten koko illan ja hyvvee oli.
Kuumat kiitokset Arjalle hienoista järjestelyistä!
Oppaamme Ágnes pääsi viikunoiden korjuuseen Arjan viinitilalla pari päivää aikaisemmin, kun tulimme Szekszárdiin.
Arjan viinitilan köynnöksiä.
Viinitilan hoitajan pakolliset puheet.
Ja taas maistellaan. Hieno viinikellari.
Viimeisen illan illallinen oli Arjan luona.
Samperi, Reijo, Arja ja Merja nauttimassa Arjan viinitilan uskomattomasta tarjoilusta.
Melkein kaikki mahtuivat pöydän ääreen.
Illan emäntä Arja ei malttanut istuutua.
Strudelia vielä jälkiruoaksi, namm.
Kiitokset Arjalle kaikista järjestelyistä.
Alibit kunnossa. Alibi tuli meille tutuksi.
Tässäkin tynnyrisaunassa saunoimme. Kuuma kiitos siitä!
Kuumat kiitokset, kuten meillä saunojilla on tapana sanoa, kaikille osallistujille ja tietenkin Ágnesille, Arjalle, Pirkolle ja Merjalle sekä monille muille, jotka mahdollistivat nämä uskomattomat kokemukset ja elämykset meille.
Ei tällaisia sauna- ja kylpyläretkiä ihan joka päivä tule tehtyä, ja eräät eivät milloinkaan!
”Elämä on ihmisen parasta aikaa”
”Elämä on laiffii”
”Carpe diem”
Kuolemattomia lauseita, jotka sopivat tällekin matkalle todella hyvin!
Eli silloin kun vielä elää, kannattaa tällaiset matkat tehdä!
Linkkejä:
Palinka laulu:
“Lay me down to sleep”
and it has worked!
Szekszárd tietoja Wikipedia:
Kävimme myös Tamasin kylpylässä.
”Meiltähän tämä käy” eli yhteistyö sujuu.
Yhdestä pienestä ideasta olemme saaneet jo paljon aikaan. Mitähän kaikkea me vielä keksimme?
Kiitos Ágnes jälleen kerran todella hienosta ja aivan loistavasta yhteistyöstä, joka jatkuu toivottavasti koko loppuelämän
ja miksei jatkuisi ☺
Syyslaulu (ruotsiksi)
Teksti: Tove Jansson! (Muumi-äiti itse.)
Sävel: Erna Tauro (Toven naisystävä.)
Musiikki: Cumulus: Anki Lindqvist,
Cay Karlsson, Sakari Lehtinen,
Heikki (Hector) Harma
☺
Syyslaulu (suomeksi)
Sanat suomeksi:
Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa,
syksyiltani yksinäisyyteen.
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niin kuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.
Kai tulet pian ennen kuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
Nyt majakat me näemme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.
Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."
Teksti ja toteutus: Ari Tahvanainen
Kuvat: Pirkko Männistö
Ágnes Czincziri
Arja Järvinen
Santeri Paasonen
Seppo Kaskinen
Mob. +358 40 553 4994
https://docs.google.com/document/d/13YwL-4AlIoqzIKurtU_U1Rc990t7t_Czs4-1cEcjr6c/edit
